Nyt kun lueskelee mitä edellisiltana on tullu kirjoitettua, voin vain ihmetellä. Tästä lähtien kirjoitan vähemmän sekavasti ja johdonmukaisemmin. Tosin hyvähän se on niin lupailla. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

 Tähän mennessä tässä päivässä hienointa on ollut pyörällä hurjastelu kuunnellen The Who:ta mp3:slla. Se oli ihanaa. Sade kostutti kasvot ja vauhti oli kova. Se sai hymyn kasvoille. Ikävä kyllä hymy pyyhkiytyi päivän edetessä. Mutta ei se nyt niin kamalaa ole, ehkä saan sen hymyn vielä kasvoille myöhemmin tänään. Toinen ihana asia oli nähdä hymy ystäväni kasvoilla. Näistä päiväni koostuu.