Väsyttää... ainut asia mikä nyt tuntuu hyvälle on vilttiin kääriytyminen ja nukahtaminen. Tätä mun elämä on, säälittävää yksinäistä ruikutusta. Vaikka onhan mulla kavereita ja hieno perhe ja kaikki menisi hienosti, jos luovuuteni ei tökkisi niin pahasti. En pysty tekemään mitään luovaa, kun en luota itseeni ja kriittisyyden kahleet vievät ilon kaikesta. Haluan olla vapaa ja unohtaa muiden mielipiteet. En tule varmaan ikinä olemaan tyytyväinen mihinkään. No koita kestää se!